Fäbodantien talli

Hej alla barn!

Jari, Anna ja mikä se nyt olikaan siittä Mulanista

Jarista on olemassa kuva kun hän ratsastaa pienenä poikana Vili hevosella (se sopisi aloituskuvaksi)

HEVOSELÄMÄ FAKTAA

Jarin vaarilla oli hevonen Vili vielä Jarin ollessa pieni (ei kylläkään mitään muistikuvaa). Tarinan mukaan Vili oli viisaammasta päästä oleva suomenhevonen, se osasi aukoa riimunarun, jolla se oli sidottu kaupan eteen. Mutta ei Vili mihinkään karkuun lähtenyt se alkoi kiusaamaan vieressä kiinni olevia hevosia ja vei niiden heinät ym.

Myöhemmässä vaiheessa Jari kiersi vaarin ja isänsä ja äitinsä kanssa kuninkuusravikilpailuja ehkä noin 10kpl:n verran ennen kuin moottoripyörät alkoi vaivaamaan.

Niitten moottoripyörien kautta tuli sitten tutustuttua Patiin (jolla oli myös moottoripyörä). Pian kävi kuitenkin ilmi että entisessä elämässään Pati oli ollut hevoshullu ja niin meille sitten vain yksi päivä ilmestyi Firre. Jonka 2:s hevoshoitaja Jari sai olla. 2:s hevoshoitajan virkaan kuului silloin tällöin ratsastaa Firreä maastossa ja tietenkin olla mukana kilpailuissa autokuskina, hevosenhoitajana, juoksupoikana, kameramiehenä ym.

Firren ja Jarin yksi maastoreissu on jäänyt mieleen: lähestyimme peltoa metsän puolelta ja hyppäsimme ojan yli josta Firre jatkaa suoraan kiitolaukkaa, Jarilta lentää ohjat kädestä ja kädet pyörii kuin tuulimyllyt, mutta niin vain tulimme yhtä aikaa Firren kanssa tallille. Soitin sitten Patille. Joka oli Helsingissä opiskelemassa ja kysyin että miksi se niin teki. Pienen selvittelyn jälkeen kävi illmi että ainahan Pati ja Firre laukkaa täysillä sen samaisen pellon poikki, joten Firre vain teki niin kuin aina ennenkin.

Palataan ajassa hieman taaksepäin.

Moottoripyörillä teimme aina kesäisin pitkiä kuukauden pituisia Euroopanmatkoja (jopa Afrikkaan asti). Näin jälkeenpäin kun ajattelen niin kävimme Englannissa katsomassa Dartmoorin ja Exmoorin villiponeja ja Ranskassa Camarquen villihevosia ja Jugoslaviassa kavimme katsomassa Lipizzanhevosia. Eli niin siinä vietiin Jaria niinkuin pässiä narusta eikä hän huomannut mitään. Firren lisäksi tuli taloon Tosca4 ja jossain välissä tuli puolikas Stella. Niinpä ulkomailla työssä ollessamme ajattelimme että kyllä maailmalla olo saa riittää ja teemme pienen tallin hevosille ja talon itsellemme.

No pieni talli vähän lipsahti isommaksi kuin oli tarkoituskaan. Ja kun talli oli valmis alkoi tulla tyttöjä, jotka halusivat ratsastaa ja hevosia pitäisi sitä varten olla, joten eräällä hevosenostoreissulla ollessani (Olin ostamassa Vickyä puoliksi meille ja Ahlgrenin Heidille) näin Lotan (Tähti-Luoti). Tuossapa oikean kokoinen suomenhevonen, niinpä pakkasin Vickyn ja Lotan traileriin ja sitten kotona ihmettelemään mitä tuli tehtyä. No ei hätiä mitiä, äiti maksoi Lotan ja antoi sen minulle joululahjaksi. Joten niin Jarista tuli hevosenomistaja ihan oikeasti. (Saattoi olla että olin aikaisemmin omistanut puolikkaita hevosia rahoitusteknillisistä syistä johtuen).

Lotan kanssa harrastettiin maastoratsatusta kerran kaksi viikossa, herrasmiesjoukossa. Bill, Tom, Jani ja Jari ratsastelivat ympäriinsä etsien uusia ratsastusreittejä. Nykyään Bill on Abu Dabissa ja Jani treenaa ravihevosia, joten ei tule enää paljoa ratsasteltua. Pati koulutti Lotasta tomeran ratsun ja silloinen tallityöntekijämme halusi ostaa Lotan, lupasi jäädä vuodeksi vielä meille töihin jos saisi ostaa Lotan. No ei siinä auttanut mikään, Elina oli niin hyvä työntekijä että halusimme pitää hänet keinolla millä hyvänsä tallilla.

En muista kuinka kauan olin ilman hevosta, mutta kun kaivoimme ratsastuskentän pohjaa, meillä oli töissä Stig Back ja hän puhui suomenhevosesta jonka hän olisi valmis myymään sopivaan kotiin. Hinta vain oli niin kova että sanoin että en pysty niin paljoa maksamaan. Aika kului ja Stig soitti että hän on lopettamassa kokonaan ravitouhun ja että Lissulle pitää saada koti. Niinpä sitten ryhdyin Lissun omistajaksi. Onhan se Lissu jo ollut meillä kauan kun se ensimmäinen varsakin on jo 3 vuotias (2006) ja jos oikein muistan niin ensimmäisenä talvena se ei ollut edes kantavana. Lissu on suht kiva maastohevonen, vain kerran se on vähäsen säikähtänyt, kun levitin kartan sen selässä korvien päälle.

Jotenkin se Lissu ja Grix Gossip (14-aikainen ravuritamma) jotka meille testamentattiin vaikutti siihen, että pitää kokeilla ravihommia. Meillä oli yhdet koppakärryt ja niillä tuli ajeltua jonkin verran Lissua ja G:tä ihan huvin vuoksi.

Sitten tuli käytyä kengityssepän linja Lannäslundissa Peter Hagan johdolla kun niitä hevosia alkoi olla niin paljon. Seuraavaksi kävin Ypäjällä hevosenhoitajaksi ja siihen päälle ravijatkolinjan. C-ajokortti on taskussa mutta vielä ei ole tullut ajeltua muuten kuin harjoitusraveissa. Nyt näinä päivinä ei tule paljoa enää ratsasteltua vaan enemmänkin nuorten ravurien kanssa ajolle opetusta ja ravitouhuja mikä on kylläkin aika mukavaa hommaa.

ELÄMÄ HEVOSHOMMIEN ULKOPUOLELLA

Toisessa elämässä Jari on insinööri, jolla oma konsulttitoimisto ja viime aikoina olen ollut Wärtsilän kautta maailmalla valvomassa öljyputkien pumppausasemien rakentamista. Kuukausi maailmalla ja kuukausi kotona periaatteella. Konsulttifirman nimi on muuten Man&Horsepower Services Ltd

Jarilla on myös pieni maansiirtoyritys mutta se lepää aika lailla laakereilla nyt, mutta toivottavasti tulevaisuudessa kerkiäsi niitäkin hommia tekemään.

Jos hevostelulta ja maailman kiertämiseltä riittää aikaa niin seuraavat kohteet ajan käytölle ovat vanhat autot ja moottoripyörät, laskettelu ja jos vielä näitten jälkeen riittäisi aikaa niin sukeltaminen ja erilaiset pallopelit ovat lähellä sydäntä.

Naimisiin Jari meni sen ratsastuksenopettaja Patin kanssa viime vuonna (2005) seurusteltuaan sitä ennen hänen kanssaan 22 vuotta. Lapsia löytyy 2, Nici ja Anna jotka viihtyvät myös tallilla Inan ja Marin kimpussa (Shettiksiä)

Nici Jari ja Jaakko (Nicin setä eli Jarin pikkuveli)